Pasasten suvusta ja sukuseurasta

Mannerheim-ristin ritareista ja sukulaisuudesta yleensäkin

Keskiviikko 6.1.2021 klo 18:38 - Pekka Pasanen

Vuoden 2020 poikkeukselliset olot ovat saaneet meidät pysyttelemään enemmän sisätiloissa. On ollut aikaa ja innostusta selvitellä sukulaisuuteen liittyviä asioita. Itsenäisyyspäivän jälkeen lähettelimme Seppo Pasasen kanssa viestejä seuraavista aiheista. Aluksi juttu lähti liikkeelle Mannerheim-ristin ritareista. Hän lähetti kaikki tässä julkaistavat kuvat ja antoi luvan muotoilla ja siteerata hänen tekstiään vapaasti.

Pasasen sukuun liittyy ainakin kaksi Mannerheim-ristin ritaria. Neljästoista ritari on viitasaarelainen sotamies (myöhemmin alikersantti) Emil Pasanen, s. 25.8.1910 ja k. 6.10.1981. Hän oli ensimmäisiä miehistöön kuuluvia ritareita, hänet nimitettiin 26.9.1941. Hänestä kerrotaan Pasasen suku II b -osassa taulussa 1071:5 (sivu 681), jonka jälkeen on kolme sivua hänestä kertovaa tekstiä.

95. ritari on kersantti Kaiho Tuomas Albin Gerdt s. 28.5.1922 Heinävedellä ja k. 1.11.2020 Helsingissä. Hänet nimitettiin ritariksi 8.9.1942. Gerdt oli pisimpään elossa ollut Mannerheim-ristin ritari. Gerdt kävi sota-aikana upseerikoulun ja ylennettiin vänrikiksi ja myöhemmin siviilissä kapteeniksi. Tuomas Gerdtin tietoja, kuten muidenkin ritareiden, voi lukea esim. osoitteesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheim-risti. Tuomas Gerdtin isän äiti oli Leena Katrina Gerdt os. Pasanen, s. 1851 ja k. 1917, kuten oheisesta Seppo Pasasen sukukaaviosta käy ilmi.

Gerd-esipolvet.jpg

Leena Kaisa Gerdt os. Pasanen, syntynyt 2.3.1851 Heinävedellä, on Pasasen suku II a -osassa taulussa 608:4 (s. 413) Tästä voi seurata Leena Pasasen sukuhaaraa jatkamalla Pasasen suku I osaan toistakymmentä sukupolvea taaksepäin aivan tiedossa olevien Pasasten alkuaikoihin.

Seppo kertoi, että geni.com (sukupuitten puutarha) on mahtava juttu, kuten hän PowerPoint-esityksessäänkin mainitsi, se ”räjäyttää pankin”. Ohjelma antaa Seppo Pasasen ja Tuomas Gerdtin välille kuvan mukaisen tuloksen. Pari avioliiton kautta olevaa sukulaisuutta katkaisevat verisukulaisuuden.

geni.jpg

Samalla tavalla Seppo selvitti sukulaisuutensa säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa. ”Jean Sibelius on 10. serkkuni (virallisesti 10C2R)”. Minusta kymmenes serkku on jo melko kaukainen sukulainen. ja otinkin puheeksi Sepon jo Kuopion sukujuhlassa esittämän 20 sukupolven taulukon.  Tähän Seppo vastasi: ”Niin, kyllä verisukulaisuus on oikea ja aito, mutta toki realistisesti sukulaisuus tuonne kauaksi on tosi ohut. Yleensä sanotaan, että ’oikeita sukulaisia’ ovat neljänsiin serkkuihin asti. Mutta onhan tässä oma mielenkiintonsa. Tämä oikeastaan siihen taannoiseen keskusteluumme siitä, että me suomalaiset olemme loppujen lopuksi kaikki sukua toisillemme, kun mennään tarpeeksi syvälle ja geni.com pelaa tässä tosi hyvin.”

esivanhemmat.jpg

Kuten taulukko esittää, meillä kaikilla on luonnollisesti isä ja äiti. Toisessa sukupolvessa mummoja ja pappoja on yhteensä neljä. Esivanhemmat näyttäisivät lisääntyvän aina kaksinkertaiseksi joka sukupolvessa taaksepäin mentäessä. Kymmenennessä sukupolvessa esivanhempia on 1 024 (tuhat) ja 20. sukupolvessa 1 048 576 (miljoona). Suomen väkiluku 10 sukupolvea sitten oli noin puoli miljoonaa ja 20 sukupolvea sitten 300 000 – 400 000.

Vaikka osa esivanhemmistamme on muuttanut maahamme, taulukon esivanhempien ja väkiluvun välille jää ristiriita. Ristiriita selittyy sillä, että olemme useammalta kautta sukua noille menneen ajan esivanhemmille.  Me olemme siis lähestulkoon kaikki sukua keskenämme. Ovatko sitten neljännet serkut, tai sitä kaukaisemmat enää ”oikeita sukulaisia” voimme jokainen pohtia kohdallamme.

Pekka Pasanen, Laukaa

Kommentoi kirjoitusta.

Geneettinen sukututkimus

Tiistai 19.5.2020 klo 12:32 - Seppo Pasanen

Koronavirus aiheutti sen, että Pieksämäelle päätetty sukukokous siirtyi vuodella. Olin lupautunut pitämään kokouksessa esitelmän DNA:sta. DNA on varsin ajankohtainen aihe myös sukututkimustaan tekevälle ja Suomessakin lienee jo yli 30000 ihmistä, jotka ovat määrityttäneet oman DNA:nsa. Esityksessäni oli tarkoitus kertoa perustietoa DNA:sta ja kokemuksiani tällaisesta sukututkimuksesta ja ehkäpä tällä tavalla rohkaista sellaisia, jotka miettivät oman DNA:nsa määrityttämistä. No, korona esti live-esitelmän, mutta nythän on muutenkin opittu etäjuttuihin ja se tulee avuksi tässäkin: alustukseni on nähtävissä Pasasten sukuseuran kotisivulla. Loppujen lopuksi voi olla jopa niin, että tällainen etäesitys on jopa live-esitystä parempi: sen voi jokainen katsoa omaan tahtiinsa ja halutessaan myös kerrata ja uusia.

DNA-sukututkimus (koko esitys 63 MB)

DNA-sukututkimus (1. osa 32 MB)

DNA-sukututkimus (2. osa 32 MB)

Esitys kannattaa katsella esitystilassa (Reading view) jotta saatte myös äänet kuuluviin.

Facebookissa on julkaistu myös videoversio esityksestä ja se saattaa toimia paremmin kännyköillä: https://www.facebook.com/seppo.pasanen.56/videos/3417439548314976/.

4 kommenttia . Avainsanat: DNA, genealogia, mtDNA, Y-DNA

Pasasten tulo Viitasaarelle

Sunnuntai 16.8.2015 klo 13:00 - Esko Pasanen, Viitasaari

Viitasaaren seutu oli vailla kiinteää asutusta aina 1500-luvulle asti.  Muistoja kivikauden aikaisista asukkaista on lähinnä ruukunpalasten muodossa. Seuraavat merkit ovat lappalaisista, joiden vaiheista ovat jääneet kertomaan lähinnä muutamat paikannimet...

Lue lisää »

2 kommenttia .

Leikkipaikka 100 vuoden takaa

Tiistai 14.4.2015 klo 13:51 - Pekka Pasanen, Laukaa

Kolmekymmentä vuotta sitten kuljimme isäni kanssa Vesannolla Pohjois-Savossa syntymäkodin pihamaalla ja entisellä lehmien lypsypaikalla. Lypsypaikan vieressä on vieläkin erikoinen iso kivi. Se on noin 1,5 metriä korkea...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Muutto Palonurmesta

Keskiviikko 4.3.2015 klo 14:58 - Alpo Pasanen, Tuusula

Nilsiän Palonurmessa asusti isoisäni Pekka vuodesta 1902. Varhaisempi esi-isämme Iivari Pasanen oli muuttanut Vuotjärveltä Syvärilään vuonna 1763. Iivarin vaimo peri sitten Syvärilä n:o 7 Kiviniemen. Kiviniemessä oli maata yli 400 ha.
Pekka oli Syvärilän Kiviniemessä syntynyt ja kasvanut...

Lue lisää »

4 kommenttia .

Sota-ajan säännöstelyä

Perjantai 6.2.2015 klo 11:07 - Antti Pasanen, Siilinjärvi

Sota-aikana 1941-1945 oli puute ruuasta. Pahin vuosi oli 1942, jolloin jokainen suomalainen laihtui ruuan puutteen johdosta keskimäärin 6 kiloa vuoden aikana. Säännöstelytalous alkoi vuonna 1940 ja se kesti 15 vuotta aina vuoteen 1954. Kahvi oli viimeinen, joka vapautui säännöstelystä...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Kertomus syntymäkotini säilymisestä

Torstai 29.1.2015 klo 17:10 - Antti Pasanen, Siilinjärvi

Isäni Taavetti Pasanen meni lesken kanssa avioliittoon Nilsiässä vuonna 1926. Lesken edellinen mies oli kuollut 31-vuotiaana ja leskellä oli kolme poikaa, joista nuorin syntyi isän kuoleman jälkeen keskosena. Maakaupat he olivat tehneet ennen miehen kuolemaa ja niistä oli vain käsiraha maksettu. Isäni Taavetti Pasanen rupesi yhdessä vaimonsa kanssa hoitamaan maanostolainaa ja he muuttivat lainan yhteiseksi Taavetti ja Anna Pasasen lainaksi. Laina oli saatu...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Uudet kotisivut

Maanantai 3.11.2014 klo 17:49 - Matti Pasanen, Tampere

Pasasten sukuseuran kotisivut on nyt avattu uudessa osoitteessa ja samassa yhteydessä niiden sisältöön on tullut joitakin pieniä uudistuksia.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.