Vuoden 2020 poikkeukselliset olot ovat saaneet meidät pysyttelemään enemmän sisätiloissa. On ollut aikaa ja innostusta selvitellä sukulaisuuteen liittyviä asioita. Itsenäisyyspäivän jälkeen lähettelimme Seppo Pasasen kanssa viestejä seuraavista aiheista. Aluksi juttu lähti liikkeelle Mannerheim-ristin ritareista ...
Vuoden 2020 poikkeukselliset olot ovat saaneet meidät pysyttelemään enemmän sisätiloissa. On ollut aikaa ja innostusta selvitellä sukulaisuuteen liittyviä asioita. Itsenäisyyspäivän jälkeen lähettelimme Seppo Pasasen kanssa viestejä seuraavista aiheista. Aluksi juttu lähti liikkeelle Mannerheim-ristin ritareista. Hän lähetti kaikki tässä julkaistavat kuvat ja antoi luvan muotoilla ja siteerata hänen tekstiään vapaasti.
Pasasen sukuun liittyy ainakin kaksi Mannerheim-ristin ritaria. Neljästoista ritari on viitasaarelainen sotamies (myöhemmin alikersantti) Emil Pasanen, s. 25.8.1910 ja k. 6.10.1981. Hän oli ensimmäisiä miehistöön kuuluvia ritareita, hänet nimitettiin 26.9.1941. Hänestä kerrotaan Pasasen suku II b -osassa taulussa 1071:5 (sivu 681), jonka jälkeen on kolme sivua hänestä kertovaa tekstiä.
95. ritari on kersantti Kaiho Tuomas Albin Gerdt s. 28.5.1922 Heinävedellä ja k. 1.11.2020 Helsingissä. Hänet nimitettiin ritariksi 8.9.1942. Gerdt oli pisimpään elossa ollut Mannerheim-ristin ritari. Gerdt kävi sota-aikana upseerikoulun ja ylennettiin vänrikiksi ja myöhemmin siviilissä kapteeniksi. Tuomas Gerdtin tietoja, kuten muidenkin ritareiden, voi lukea esim. osoitteesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheim-risti. Tuomas Gerdtin isän äiti oli Leena Katrina Gerdt os. Pasanen, s. 1851 ja k. 1917, kuten oheisesta Seppo Pasasen sukukaaviosta käy ilmi.
Leena Kaisa Gerdt os. Pasanen, syntynyt 2.3.1851 Heinävedellä, on Pasasen suku II a -osassa taulussa 608:4 (s. 413) Tästä voi seurata Leena Pasasen sukuhaaraa jatkamalla Pasasen suku I osaan toistakymmentä sukupolvea taaksepäin aivan tiedossa olevien Pasasten alkuaikoihin.
Seppo kertoi, että geni.com (sukupuitten puutarha) on mahtava juttu, kuten hän PowerPoint-esityksessäänkin mainitsi, se ”räjäyttää pankin”. Ohjelma antaa Seppo Pasasen ja Tuomas Gerdtin välille kuvan mukaisen tuloksen. Pari avioliiton kautta olevaa sukulaisuutta katkaisevat verisukulaisuuden.
Samalla tavalla Seppo selvitti sukulaisuutensa säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa. ”Jean Sibelius on 10. serkkuni (virallisesti 10C2R)”. Minusta kymmenes serkku on jo melko kaukainen sukulainen. ja otinkin puheeksi Sepon jo Kuopion sukujuhlassa esittämän 20 sukupolven taulukon. Tähän Seppo vastasi: ”Niin, kyllä verisukulaisuus on oikea ja aito, mutta toki realistisesti sukulaisuus tuonne kauaksi on tosi ohut. Yleensä sanotaan, että ’oikeita sukulaisia’ ovat neljänsiin serkkuihin asti. Mutta onhan tässä oma mielenkiintonsa. Tämä oikeastaan siihen taannoiseen keskusteluumme siitä, että me suomalaiset olemme loppujen lopuksi kaikki sukua toisillemme, kun mennään tarpeeksi syvälle ja geni.com pelaa tässä tosi hyvin.”
Kuten taulukko esittää, meillä kaikilla on luonnollisesti isä ja äiti. Toisessa sukupolvessa mummoja ja pappoja on yhteensä neljä. Esivanhemmat näyttäisivät lisääntyvän aina kaksinkertaiseksi joka sukupolvessa taaksepäin mentäessä. Kymmenennessä sukupolvessa esivanhempia on 1 024 (tuhat) ja 20. sukupolvessa 1 048 576 (miljoona). Suomen väkiluku 10 sukupolvea sitten oli noin puoli miljoonaa ja 20 sukupolvea sitten 300 000 – 400 000.
Vaikka osa esivanhemmistamme on muuttanut maahamme, taulukon esivanhempien ja väkiluvun välille jää ristiriita. Ristiriita selittyy sillä, että olemme useammalta kautta sukua noille menneen ajan esivanhemmille. Me olemme siis lähestulkoon kaikki sukua keskenämme. Ovatko sitten neljännet serkut, tai sitä kaukaisemmat enää ”oikeita sukulaisia” voimme jokainen pohtia kohdallamme.
Pekka Pasanen, Laukaa
