Viime elokuussa sain kirjeen Rantasalmelta Jarmo Nykänen -nimiseltä mieheltä. Tässä kirjeessä Nykänen kertoi Pasasten sukuun kuuluneesta henkilöstä nimeltä August Vesa, entiseltä nimeltään Pasanen ...

Viime elokuussa sain kirjeen Rantasalmelta Jarmo Nykänen -nimiseltä mieheltä. Tässä kirjeessä Nykänen kertoi Pasasten sukuun kuuluneesta henkilöstä nimeltä August Vesa, entiseltä nimeltään Pasanen. Kirjeen mukana Nykänen lähetti kopion Rantasalmen lehden artikkelista, joka käsittelee rantasalmelaislähtöisiä kansanedustajia, joista yksi on ollut August Vesa. Tämä artikkeli on julkaistu Rantasalmen lehdessä nro 38, 25.9.2019, otsikolla ”Valtiopäiville Rantasalmen kautta”.

Kuva 1 August Vesa syntyi Kolkonrannalla Pasasen suurperheeseen

August Vesan sukulaiset olivat viime kesänä käyneet Rantasalmella etsimässä taloa, jossa August Vesan vanhemmat lapsineen olivat joskus asuneet. Nykyisin tämä Tuhkula-niminen tila kuuluu Jarmo Nykäselle, kirjeen minulle lähettäneelle henkilölle. Koska August Vesan sukulaiset eivät olleet tavanneet Jarmo Nykästä, hän otti yhteyttä minuun ja lähetti tietoja August Vesasta. Kiinnostuin asiasta ja otin yhteyttä Jarmo Nykäseen ja Rantasalmen lehden toimittaja Mira Markkanen-Vänttiseen, joka oli edellä mainitun artikkelin kirjoittaja. Näiltä henkilöiltä sain lisätietoja asiasta. Parhaat kiitokset heille. Seuraavassa otteita August Vesan elämän vaiheista.

August Vesa, vuoteen 1904 asti Pasanen, syntyi vuonna 1878 Rantasalmella. Hänen vanhempansa olivat talollinen Karl Johan Pasanen ja Eva Stina Hämäläinen. August oli 12-lapsisen perheen nuorin. Perhe oli muuttanut Juvalta Kolkonrannan Tuhkulan tilalle pari vuotta ennen Augustin syntymää. Nuorena August oli jo 16-vuotiaana renkinä, ja sen jälkeen vuosina 1898–1906 tukinuitossa ja metsätöissä.

August muutti myöhemmin Kotkaan ja esiintyi siellä jo uudella sukunimellä Vesa. Vuosisadan vaihteessa Vesa lähti mukaan työväenliikkeeseen ja alkoi kirjoittaa Työmies-lehteen. Tutustuttuaan ja liityttyään työväen järjestöihin hänestä tuli suurlakkovuoden 1905 jälkeen SDP:n poliittinen puhuja, kotkalaisen Eteenpäin-lehden toimittaja ja Viipurin läänin Kotkan alapiirin sosiaalidemokraattinen piirisihteeri. Hän oli vaalipiirin kansanedustajana vuosina 1908–1909. Eduskuntaan hänet valittiin yhtenä vaalipiirinsä suosikkina. Tämä edustajakausi oli lyhyt sen vuoksi, että Suomen eduskunnan toinen kausi jäi vuoden mittaiseksi, koska keisari Nikolai II hajotti eduskunnan. Seuraavissa vaaleissa Vesa kieltäytyi ehdokkuudesta.

Rantasalmen lehden toimittajalta sain lisäksi tietää, että erään kerran August Vesa oli puolustanut seksuaalirikoksen uhriksi joutunutta tyttöä ja kirjoittanut asiasta Eteenpäin-lehteen 22.1.1907. Jutun mukaan tyttö oli kertonut hänelle nämä asiat. August mainitsi käyneensä vaatimassa syylliseltä tytölle vahingonkorvausta. Asia eteni niin, että teosta epäilty henkilö haastoi Augustin ja Eteenpäin-lehden oikeuteen kunnianloukkauksesta (ns. painokanne lehteä vastaan). Epäilty väitti lisäksi, että August olisi kiristänyt häneltä rahaa. Käräjöinti päättyi kesällä 1907 tulokseen, jossa August vapautui kiristyssyytteestä. Ilmeisesti myös syytetty jäi ilman tuomiota. Tytön kohtalosta ei tiedetä, eikä siitä, puitiinko asiaa myöhemmin muissa oikeusasteissa.

Sisällissodan yhteydessä August Vesa joutui Eteenpäin-lehden päätoimittajaksi. Vesa kuului myös huhtikuun lopussa 1918 rauhanneuvottelut käynnistäneeseen Kymenlaakson punaisten komiteaan, jonka muina jäseninä olivat Johan Lankila ja J.K. Kari.

Viimeiseksi jääneessä, 4.5.1918 julkaistussa, Eteenpäin-lehden pääkirjoituksessa, joka oli otsikoitu Vallankumouksen katastrofi, Vesa oli kehottanut punakaartia lopettamaan taistelut turhan verenvuodatuksen välttämiseksi. Lehdessä oli myös jäähyväiskirje, jossa Vesa pohti epäonnistunutta vallankumousta ja työväenluokan tulevaisuutta. Hän uskoi toiveikkaasti tervehtivänsä lukijoitaan vielä tulevaisuudessakin.

Kotkan punaiset antautuivat ja myös Vesa vangittiin. Hänet teloitettiin toukokuussa 1918 Tampsankankaalla tai Katariinanniemessä ja haudattiin tuntemattomaan paikkaan. Hän oli kuollessaan 39-vuotias. Teloitus oli poliittinen, sillä August Vesa ei kuulunut punakaartiin. Vetoomuksen allekirjoittajien nimet ovat August Vesan lisäksi melkein kaikki huhti-toukokuussa Kymissä teloitettujen joukossa.

Toimittaja Mira Markkanen-Vänttinen Rantasalmen lehdestä arveli, että ehkä teloittamatta jääneet karkasivat maasta tai selvisivät pelkällä linnatuomiolla. Yksi oli ainakin kuollut vankilassa. Ja kaiken lisäksi Kymissä (vanha kunta Kotka-Karhula) teloitettiin kymmenittäin muitakin punaisia noina päivinä.

August Vesa oli naimisissa Hilja Meeri, o.s. Lindholm, kanssa, ja heillä oli yksi tytär. Sisaruksia August Vesalla oli paljon, ja he jälkeläisineen löytyvät Pasasten sukukirjasta.

Maija Pasanen

Lähteet

Eteenpäin-lehti, 22.1.1907, www.kansallisarkisto.fi/digiaineistot.

Eteenpäin-lehti, nro 50, s.3, 4.5.1918, www.kansallisarkisto.fi/digiaineistot.

Eteenpäin-lehti, nro 49, s.3, 5.5.1938, www.kansallisarkisto.fi/digiaineistot.

Markkanen-Vänttinen, M. (toim.): Autonomian edusmiehet Suomea tekemässä, osa 1. Valtiopäiville

Rantasalmen kautta, Rantasalmen lehti, nro 38, 25.9.2019.

Nykänen J.: Kirjeet Rantasalmen Kolkonrannalta, 25.7.2023 ja 10.9.2023.

Paikkala J.: Pasasen suku, osa IIa, 2006. Helsinki Oy Nord Print Ab.

Sievinen, U-M. (toim.): Yhdessä meissä on voimaa. Kotka: Kotkan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry 110 vuotta, 2016.

Sotasurmasampo 1914–1922, https://sotasurmat.narc.fi/fi/