Pasasen suku asusteli keskiajan lopulla Mikkelin ja Juvan seudulla. Ensimmäiset tähän mennessä löytyneet kirjalliset tiedot suvusta ovat "uuden ajan" alusta vuodelta 1541. Epäilemättä Pasasia on ollut noilla seuduilla jo sitä ennen, sillä Savon asuttaminen alkoi jo paljon aikaisemmin. Jotkut nimitutkimukset ovat päätelleet Pasasten tulleen Jääsken seudulta aiemmin asuttamattomiin Savon korpiin ja järvien rannoille. Elinkeinoina olivat metsästys, kalastus ja kaskiviljely.  Kaskiviljelyn vuoksi väkeä liikkui eri puolilla aika tiuhaan. Suku kasvoi voimakkaasti ja osan täytyi lähteä yhä kauemmas erämaihin. Vuosina 1541-1561 Pasasia on ollut Mikkelin (eli Vesulahden) Vuolingolla, Juvan Joroisissa ja Leppävirralla, missä nämä sukuhaarat kasvoivat nopeasti. Näistä Leppävirta siirrettiin Juvalta Kuopion seurakuntaan vuonna 1552. Viitasaarelle Pasasia tuli 1500-luvun loppupuolella ja myös heistä kasvoi erittäin voimakas sukuhaara. Seuraavalla vuosisadalla sukua levisi Pohjanmaalle ja mm. Kokkolaan. Samoihin aikoihin sukua on muuttanut myös Tornionjokilaaksoon ja jopa Ruotsin ja Norjan suomalaismetsiin.  Stolbovan rauha vuonna 1617 sai aikaan mittavan asutuksen vyöryn. Valtakunnan rajan siirtyminen itään päin rauhoitti vanhan rajaseudun Savon ja Karjalan välillä. Pasasia alkoi löytyä useilta paikkakunnilta, niin idästä kuin pohjoisesta. Ruotsin kuninkaan asutuspolitiikka verovapautuksineen edesauttoi muuttoa uusille korpimaille. Nilsiään ensimmäiset Pasaset tulivat Leppävirralta vuonna 1638. Heistä sai alkunsa myös Kaavin Pasaset, jotka asuttivat isonvihan jälkeen Pohjois-Karjalaa. Pasasia muutti Liperiin ja Tohmajärvelle ja myös Iisalmen pitäjään tuli  Pasasia 1600-luvulla. Isonvihan jälkeen myös luovutetun Karjalan Pasas-suku voimistui. Pasasia muutti sinne pääasiassa edellä mainituista sukuhaaroista ja eritoten 1800-luvulla tämä muutto oli voimakasta.

Tällä hetkellä meitä Pasasia on yhteensä lähes 5000 ja heitä asuu lähes kaikissa maamme kolkissa ja myös ulkomailla. Pasaset kuuluvat vanhimpiin ja runsaslukuisimpiin savolaisiin sukuihin. On muistettava, että varhaisimmista asiakirjoista puuttuu suuri osa sen ajan ihmisistä. Myös syntymä- ja kuolinajat puuttuvat näistä asiakirjoista. Näin ei voida aivan varmuudella sanoa, kuka on kenenkin poika, serkku tai muu sukulainen. Pasasten sukukirjan alkuosan sukujuonnot ovatkin osin hypoteettisia hahmotelmia sukulaisuussuhteista. Vasta kirkonkirjat 1600-luvun lopulta alkaen tuovat lisää tarkkuutta perheiden koostumukseen.

Sukukirjasta "Pasasen suku, I osa", saa hyvän lähtökohdan seurata omia sukujuuriaan taaksepäin, jopa tuonne ensimmäisiin Pasasiin asti.