Isäni Taavetti Pasanen meni lesken kanssa avioliittoon Nilsiässä vuonna 1926. Lesken edellinen mies oli kuollut 31-vuotiaana ja leskellä oli kolme poikaa, joista nuorin syntyi isän kuoleman jälkeen keskosena. Maakaupat he olivat tehneet ennen miehen kuolemaa ja niistä oli vain käsiraha maksettu. Isäni Taavetti Pasanen rupesi yhdessä vaimonsa kanssa hoitamaan maanostolainaa ja he muuttivat lainan yhteiseksi Taavetti ja Anna Pasasen lainaksi. Laina oli saatu Nilsiän Osuuskassalta ja aikaisemmat vakuudet olivat entisen miehen suvun puolelta.

Asiaa pankissa hoitaessaan Taavetti oli sanonut, että tarkoitus on tehdä uusi asuinrakennus ja tehdä pellot. Silloinen pankinjohtaja totesi, että ei siihen rakenneta mitään, vaan tila pannaan pakkohuutokauppaan. Osuuskassa oli näin pulakauden alussa vuonna 1926 huomannut, että velan määrää ei oltu pystytty vähentämään, ainoastaan korot oli säännöllisesti maksettu. Pankki irtisanoi lainan ja ilmoitti, että tila menee myyntiin, koska lyhennykset ovat maksamatta.

Taavetti oli ihmeissään, mitä tehdä kun pankin kanssa ei päästy toivottuun tulokseen. Perhettä oli kolme poikaa aikaisemmasta avioliitosta ja lapsia oli jo uudestakin liitosta sekä vielä Annan äiti. Taavetti otti selvää, kuka vastaa pankkien toiminnasta. Tähän löytyi Osuuskassojen hallintoneuvoston silloinen jäsen Pekka Ville Heikkinen. Hän oli myöhemmin vuosina 1940-1950 Kuopion läänin maaherrana (P. V. Heikkinen). Taavetti kävi hänen luonaan selostamassa pankin lainan irtisanomista ja tilan siirtymistä pankille. Selostuksen kuultuaan Heikkinen kysyi: ”Onko korot maksettu aikanaan, vaikka lyhennystä ei ole pystytty suorittamaan?” Taavetti sanoi, että korot on kyllä hoidettu. Tähän Heikkinen totesi, että pankki ei pysty tällä perusteella irtisanomaan lainaa ja tällainen on täysin laiton teko. Hänellä oli ylin päätäntävalta pankeissa ja hän lupasi hoitaa asian Taavetti ja Anna Pasasen puolesta.

Pankit keräsivät omaisuutta pula-aikana väärin perustein. Taavetti-isäni oli kuitenkin kovana ja etsi vastuuhenkilön ja näin tila säilyi ja lohkaisu onnistui ja viralliseksi tilan nimeksi tuli ”Myllypuro”. Tila oli 40 vuotta Pasasten hallinnassa.