Hei!
Onko Savolainen ent. Pasanen Milma Adele sinulle sukua? Nilsiästä kotoisin ja kuollut Keravalle. Hänen siskonsa ja otto tyttärensä Raija on myös haudattu Keravalle... Olen Raijan tyttö ja haluaisin tietoa mummostani. Sen tiedän, että Milmalta on kuollut tytär pienenä Nilsiässä ja, että Raija on Milman aviomiehen Veikko Savolaisen siskon tyttö oikeasti.

Hei Mia, lähetäpä sähköpostiosoitteesi näiden sivujen palautelomakkeella tai suoraan osoitteeseen: sukututkimus@pasastensukuseura.fi , niin voimme olla sinuun suoraan yhteydessä näissä sukuasioissa.
Sukuseuran puolesta
t. Matti

Heippa Matti!
Luin tässä tuota Alpon lirjoitusta vuoden 1950-syksyllä! Olipa todella mielenkiintoinen juttu. Kuinka Alpo oli noin saanut tietoonsa kuinka Mäntylahteen Pasasen Pekka perheineen tuli?
Olen monet kerrat ajatellut: millä konstilla ja kuinka Mäntylahti ja Pitkäranta nivoituivat yhteen? Selvisi toikin asia! Äiti ja isä ei kai osanneet selittää tai osasivat, mutta ei mennyt jakeluun?
Hyvää syksyä ja jos satut lukemaan hyvät voinnit!

Mitä tiedät esivanhemmistasi?
Pasasten sukukirjan toinen osa on vihdoin tulossa ensi vuoden aikana.
Mietiskelin kuinka vähän oikeastaan tiedän esivanhemmistani. Koko aikuisiän, aina eläkkeelle siirtymiseen asti, ei juuri suvun asiat kiinnostaneet. Äiti joskus jotain kertoi, mutta ne jäivät huomiotta. Mummokin oli kaukana Savossa ja kesälomat kuluivat pääasiassa uimarannalla.
Sitten eläkkeellä alkoi kiinnostus herätä. Valitettavasti isovanhemmat ja isä oli jo haudattu. Sukulaiset ja serkut olivat muuttaneet eri puolille maailmaa. Yhteys heihin oli katkennut. Muutamiin sain kontaktia. Heillä oli ihan sama asia. Ei olut tietoja tallessa. Kyseltyäni huomasin että isovanhempien taustat olivat hukassa. Jo isovanhempien vanhempien nimet olivat vieraita. Varsinkin isomummojen sukunimet olivat hukassa. Ei edes tiedetty mistä olivat kotoisin.
Kohta kaksi vuosikymmentä tutkittuani ja noin 8000 henkilöä tiedostooni kerättyäni, jotain murusia on löytynyt. Silti harmittaa, etten tiedä oikeastaan mitään heidän elämästään. Asuinpaikat, puolisot ja lapset löytyivät arkistoista. Hataraa muisti tietoa sieltä ja täältä. Entisaikoina oli elämä joskus kovaa taistelua leivästä, valtaapitäviä ja sairauksia vastaan. Nälkävuodet 1695 - 1697 tappoivat suomalaisia. Kansa myös kapinoi silloin, ja useita Pasasiakin sai Liperin kapinassa surmansa. Jotkut suuretkin perheet menettivät lähes kaikki lapsensa myös vuosien 1865 - 1867 nälkävuosina.
Olen yrittänyt koota kaiken löytämäni tiedon Nilsiän, Kaavin, Liperin Pasasista tiedostoihini. Myös muita näitä sukuhaaroja tutkineita on osallistunut tähän työhön. Heidän apunsa on ollut merkittävä.
Toivoisin jokaisen tämän sepustukseni lukeneen, tutustuvan esivanhempiensa elämään. Hyvä alku on hankkia Pasasten sukukirjat.